½ -lehti on valtakunnallinen taidelehti. Lehti toimii yhtenä täydentävänä osana kuvataidekirjoituksen kentällä, ja sen tarkoitus on luoda paremmin kattava kuva kuvataiteen kirjosta.

HALLAA VI – Lapin taiteilijaseura esittäytyy koko Lapissa

Kuva: Stig Olav Tony Fredrikson Ranuan kirjaston näyttelyssään. Kuva: Sofia Waara.

Hallaa VI -näyttely on Lapin taiteilijaseuran kulttuuriteko kuvataiteen ja kulttuurin saavutettavuuden lisäämiseksi laajassa Lapissa. Taiteilijaseuran jäsenten näyttelyt on viety kaikkiin Lapin 21 kuntaan: 28 näyttelytilaan kaupunkeihin, kuntakeskuksiin ja joihinkin kyliin. Esillä on maalauksia, veistoksia, installaatiota sekä valokuva- ja mediataidetta.

Hallaa-näyttely on järjestetty aiemmin vuosina 1995, 1998, 2001, 2006 ja 2010. Vuonna 1995 tapahtuma ideoitiin taiteilijaseuran kokouksessa pellolaisen taiteilijan Pekka Syväniemen ehdotuksen pohjalta. Taiteilijat Helena Junttila, Kaija Kiuru ja Tom Egblom osallistuivat suunnitteluun. Ensimmäisenä vuonna näyttelyyn osallistui 42 taiteilijaa. Sen jälkeen osallistujamäärä on vaihdellut 25–31 välillä, kunnes tänä vuonna näyttelyihin osallistui 47 taiteilijaa. Tähän asti suurin Hallaa-näyttely heijastaa Lapin kuvataiteen elinvoimaisuutta ja taiteilijoiden tahtoa esittäytyä kotimaakuntansa ihmisille.

Hallaa VI -näyttelykokonaisuuden suunnittelun lähtökohtana oli, että Lapin ammattitaidetta tulee esitellä sellaisissa tiloissa, jotka soveltuvat monimuotoisen nykytaiteen esittämiseen. Kaikki Etelä-Lapin isot taidemuseot, Korundi, Kemin taidemuseo ja Aineen taidemuseo, tarjosivatkin näyttelylle tilan! Myös Anu Pentik Galleria Posiolla, Kemijärven kulttuurikeskus, Museo-galleria Alariesto Sodankylässä ja Särestöniemen museo sovittivat näyttelyn ohjelmistoonsa. Lisäksi näyttelytiloina toimivat useat kunnantalot ja kirjastot.

Kuten aiempinakin vuosina, näyttelytiloja on jaettu taiteilijoiden kesken arpomalla. Muun muassa rovaniemeläisten taidemaalari Juhani Tuomisen näyttely on Kolarin kirjastossa ja kuvanveistäjä Risto Immosen teoksia on Tervolan kunnanvirastossa. Periaatteena on, että taiteilijat ovat esillä muualla kuin kotipaikkakunnallaan. Taiteilijat ovatkin ajaneet Lappia ristiin ja rastiin ripustusmatkoillaan. Esimerkiksi kilpisjärveläinen Marketta Nilsen ajoi 1000 kilometriä viedessään näyttelyn Sallan rajakievariin! Matkakorvauksia laskettaessa taiteilijoiden matkojen yhteenlaskettu summa on yli 15000 kilometriä.

Elina Sipilä Tunturi-Lapin luontokeskuksessa Hettassa. Kuva: Lys-Ange LeBlanc.

Elina Sipilä Tunturi-Lapin luontokeskuksessa Hettassa. Kuva: Lys-Ange LeBlanc.

 

Näyttelyiden teemoja

Kemijärven Hallaa-näyttelyn teemana on hiljaisuus. Kemijärven Kulttuurikeskuksessa esillä oleva näyttely esittelee Kaija Kiurun, Markku Heikkilän, Pirkko Mäkelä-Haapalinnan ja Merja Briñónin teoksia. He käsittelevät eri tekniikoin hiljaisuus-teemaa teoksissaan ja työskentelyssään. Näyttelyn yhteydessä pilotoitiin Taideillallinen, joka on uusi Hallaa Kulttuurimatkailu 2014 -hankkeessa kehitetty visuaalista taidetta ja ruokakulttuuria yhdistävä palvelu.

Hetassa Tunturi-Lapin luontokeskuksessa näyttelyn teemana on pohjoinen luonto ja kulttuuri. Siten näyttely liittyy saumattomasti luontokeskuksen perusnäyttelyyn. Timo Jokelalta on esillä valokuvadokumentteja lumi-installaatioista. Taidegraafikot Elina Sipilä ja Lenita Rundgren esittelevät puolestaan näyttelyssä grafiikkaa. Luontokeskuksen auditoriossa on Kanadasta kotoisin olevan Lys-Ange LeBlancin maisematutkielmia.

Paula Suominen ja Teuvo Tuomivaara Aineen taidemuseossa Torniossa. Kuva: Aineen taidemuseo.

Paula Suominen ja Teuvo Tuomivaara Aineen taidemuseossa Torniossa. Kuva: Aineen taidemuseo.

Aineen taidemuseossa Torniossa on esillä posiolaisten Paula Suomisen ja Teuvo Tuomivaaran teoksia. Suomisen uusimpien töiden taustalla ovat ihmisen ikä ja elämän uusiutuminen sekä ihmisen mytologiset ja ikiaikaiset suhteet luontoon. Suurikokoisten piirustusten aiheena ovat elämää ylläpitävä vesi ja nainen. Naisen kuviin sisältyy taiteilijan omia tuntoja, elämään liittyviä arvoituksia ja eurooppalaisen taidehistorian naiskuvien heijastumia. Maalauksissa korostuvat kokemukselliset tunnelmat ja vaikutelmat luonnosta ja valosta. Kuvanveistäjä Teuvo Tuomivaara on puolestaan viimeaikaisissa töissään pohtinut kulutuskeskeisen elämäntyylin vaikutuksia luontoon. Teosten taustalla on ajatuksia vesistöjen tilasta, ympäristöuhista ja luonnonvarojen ehtymisestä. Toisaalta Tuomivaaran töissä kuvastuvat luonnon ja kasvun ihmettely.

Kemissä Pohjolan Sanomien aulassa on Tiia Lepistön maalauksia ja installaatioita ja Kemin taidemuseossa valokuva- ja installaatiotaidetta. Maria Huhmarniemi, Pilvi Keto-LeBlanc, Pirjo Nykänen, Terhi Silenius, Jyrki Siukonen ja Seija Ulkuniemi esittävät valokuvataidetta, jonka lähestymistapa vaihtelee ympäristön havainnoinnista ja dokumentoinnista studio- ja pimiötyöskentelyyn. Esimerkiksi Pirjo Nykäsen valokuvat ovat asetelmallisia tilanteita taiteilijan työhuoneelta ja Pilvi Keto-LeBlanc esittää abstaktia väripimiövalokuvaa. Installaatioissa teokset avautuvat seiniltä tilaan ja haastavat katsojan osallistumaan. Seija Ulkuniemi käsittelee koskettavassa installaatiossaan Alzheimeriin sairastuneen äidin ja tämän tyttären monitasoista kohtaamista. Lisäksi Kemin taidemuseossa on esillä teoksia Pirjo Nykäsen ohjaamasta taidekasvatusprojektista.

Posiolla Anu Pentik Gallerian näyttelyn lähtökohtana on ollut kuvanveisto. Esillä on Essi Korvan taiturimaisesti veistettyjä figuratiivisia teoksia sekä Tom Engblomin moniosainen veistosinstallaatio, jossa puu, lasi ja valo yhdistyvät. Leila Lipiäinen esittää installaatioita, joissa moni tuttu materiaali näyttäytyy toisin kuin on totuttu. Kemiläinen taidegraafikko Riitta Moilanen on vienyt Posiolle luontoaiheista taidegrafiikkaansa.

Sodankylässä nähdään puolestaan maalaustaidetta. Alariesto-galleriassa on maalauksia pitkän linjan taidemaalarilta Olli Moisiolta ja nuorelta Venäjältä kotoisin olevalta ja Pietarissa opiskelleelta Anna Morozilta. Sodankylän kirjastosta on kemiläisen Anna Almin maalauksia.

 

Taidekasvatusta ja uusia palveluja EU-rahoituksella

Näyttelyihin liittyvässä Hallaa Kulttuurimatkailu 2014 -hankkeessa (ESR) selvitettiin kyselyn ja haastattelujen avulla kuntien ja matkailualan näkökulmaa kulttuurimatkailutuotteiden kehittämiseen. Selvitykseen pohjautuen suunniteltiin uusia visuaalisen taiteen kulttuurimatkailutuotteita ja taidekasvatusohjelma. Uusia kulttuurimatkailutuotteita syntyi kaksi: Kemijärvellä suunniteltiin Taideillallinen ja Torniossa ”Painu Patsaille!” -taidereitti. Taidekasvatusohjelma toteutettiin Kemissä ja Enontekiöllä. Hankkeen projektipäällikkönä toimi manageri Merja Briñón.

illallinen[1]

Taideillallinen Kemijärvellä. Kuva: Ilkka Haapalinna.

Kemijärven projektina Hallaa Kulttuurimatkailu 2014 -hankkeessa suunniteltiin Taideillallinen taidenäyttelyn yhteyteen. Taideillallinen on moniaistinen ja elämyksellinen ruokakulttuuria ja visuaalista taidetta yhdistävä elämys. Hallaa VI -näyttelyn teemana Kemijärven kulttuurikeskuksessa oli hiljaisuus, joka otettiin myös lähtökohdaksi suunniteltaessa näyttelyyn liittyvää Taideillallista. Illallisen tarkoituksena oli synnyttää vuorovaikutteisuutta ja erityistä kohtaamisen tuntua osallistujien ja taiteilijoiden välille. Jokaiselta näyttelyyn osallistuneelta taiteilijalta valittiin teos, johon paikallinen ravintolayrittäjä suunnitteli teoksen inspiroimana annoksen. Taideillallisen aikana taiteilijat kertoivat työskentelystään, teoksestaan ja suhteestaan näyttely teemaan, hiljaisuuteen. Taideillallisen kehittäjänä hankkeessa työskenteli kuvataiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinna.

Tornion osaprojektina suunniteltiin ”Painu Patsaille!” -taidereitti, jonka avulla matkailijat ja paikalliset asukkaat voivat tutustua omatoimisesti Tornion keskustan julkisen taiteen kohteisiin. Tornion keskustassa sijaitsee lukuisa määrä julkisia veistoksia, monumentteja ja muistomerkkejä. Taideteosten sijoittamisen julkisille paikoille uskotaan olevan monia positiivisia vaikutuksia kuten yleisen hyvinvoinnin lisääntyminen ja elämänlaadun parantuminen. Toisaalta teosten hankkiminen ja sijoittaminen julkiselle paikalle kertoo, että julkinen valta on sitoutunut humaaniin arvomaailma ja että se huolehtii monipuolisesti kansalaisten hyvinvoinnista. Tornion Taidereitin graafisen materiaalin toteuttajana hankkeessa työskenteli graafikko Esa Juntura.

Enontekiön taidekasvatustyöpaja toteutuu lokakuussa samaan aikaan, kun näyttelyt ovat esillä. Työpajan ohjaajana toimii taiteilija ja professori Timo Jokela, joka toteuttaa Peltovuoman kylässä yhteisöllisen taideteoksen nimeltä Riekko. Teos julkistetaan Kautokeinossa marraskuussa RELATE NORTH 2014 – Heritage, Identity and Art -näyttelyssä. Kemissä kuvataiteilija Pirjo Nykänen toteutti esikoululaisille valokuvan keinoin taidetyöpajoja, joiden tuotokset olivat esillä Hallaa VI -näyttelyn yhteydessä Kemin taidemuseossa.

Hankkeen selvitysosuudessa Merja Briñón ja tutkimusapulaisena toiminut Salla-Mari Koistinen toteuttivat kuntien kulttuuri- matkailu- ja elinkeinotoimien johdolle ja matkailuyrityksille kyselyn, jossa selvitettiin erityisesti visuaaliseen taiteeseen liittyvien palveluiden kysyntää ja kohdentamista. Lisäksi hankkeessa haastateltiin matkailunorganisaatioiden avainhenkilöitä kulttuurimatkailupalveluiden tarpeista ja sisällöistä.

Selvityksen perusteella suhtautuminen kulttuurimatkailuun on Lapissa positiivista. Kulttuurimatkailun palvelut nähtiin tulevaisuuden kannalta tärkeinä ja kulttuurilla koettiin olevan lisäarvoa tuova vaikutus matkailutoimintaan. Tärkeimmiksi seikoiksi yhteistyön aloittamiseksi mainittiin yhteisten tavoitteiden löytyminen, pitkäjänteisyys ja sitoutuneisuus kehitystoimintaan. Tärkeänä pidettiin myös taloudellisen hyödyn takaamista kaikille palvelun tuottajille.

Tuotteistamisen ja markkinoinnin avuksi ehdotettiin taidepalveluiden liittämistä osaksi olemassa olevia tuotteita sekä matkailupalveluiden jakelukanavien hyödyntämistä. Taiteen manageri koettiin tärkeäksi välittäjäksi eri toiminta-alueiden välille. Selvityksen perusteella kulttuurimatkailutoiminnalla on hyödyntämättömiä mahdollisuuksia Lapissa.

Hallaa Kulttuurimatkailu 2014 -hanketta rahoittivat Euroopan Sosiaalirahaston ja Lapin ELY-keskuksen lisäksi Kemijärven, Tornion ja Kemin kaupungit.

Maria Huhmarniemi

Kirjoittaja on rovaniemeläinen kuvataiteilija ja puolilehti.fi:n alueellinen toimittaja Lapissa.

.

Linkit

Näyttelyn verkkosivu: http://www.lapintaiteilijaseura.fi/toiminta/nayttelyt/382

Hallaa VI -katalogi: http://www.lapintaiteilijaseura.fi/files/hallaa-katalogi2.pdf

Selvitys Lapin kuntien ja matkailuyritysten näkökulmasta kulttuurimatkailupalveluiden kehittämiseen: http://lapintaiteilijaseura.fi/files/hallaa-selvitys-17062014.pdf

Timo Jokela Tunturi-Lapin luontokeskuksessa Hettassa. Kuva: Lys-Ange LeBlanc.

Timo Jokela Tunturi-Lapin luontokeskuksessa Hettassa. Kuva: Lys-Ange LeBlanc.

 

Sivustoa ovat tukeneet

SKR  OKM PKR

Sivuston rakennus

VR