½ -lehti on valtakunnallinen taidelehti. Lehti toimii yhtenä täydentävänä osana kuvataidekirjoituksen kentällä, ja sen tarkoitus on luoda paremmin kattava kuva kuvataiteen kirjosta.

Soveltavan kuvataiteen ja palvelumuotoilun kansainvälinen maisteriohjelma Lapissa

Kuva: Avaus oli Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelman näyttely Kemin taidemuseossa vuonna 2013. Kuva: Elina Härkönen.

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa Rovaniemellä on käynnistynyt syksyllä 2015 uusi kansainvälinen Arctic Art and Design -maisteriohjelma. Maisteriohjelmassa on aloittanut opintonsa kymmenen opiskelijaa eri puolilta maailmaa kuten Kiinasta, Brasiliasta, Pakistanista, Saksasta ja muista Euroopan maista. Koulutus sisältää yhteistoiminnallista ja työelämälähtöistä projektiopiskelua yhteistyössä muun muassa sosiaalityön ja matkailuyrittäjien kanssa. Yhteistyötä tehdään myös taide- ja kulttuuritoimijoiden ja taiteilijoiden kanssa.

Arctic Art and Design -maisteriohjelman sisällöt koostuvat taiteen ja muotoilun, projektisuunnittelun, tutkimusmenetelmien sekä arktiseen kulttuuriin perehdyttävien produktiopainotteisten opintojen kokonaisuuksista. Koulutus edistää osaltaan taiteilijoiden ja muotoilijoiden työllisyyttä tuottaen uudenlaisia soveltavan kuvataiteen ja palvelumuotoilun ammattilaisia. Hankkeen taustalla onkin muun muassa tarve kuvataiteilijoiden ansaitsemiskeinojen kehittämiseen tilanteessa, jossa taiteen apurahat ja julkinen rahoitus ovat vähentyneet. Soveltavassa kuvataiteessa taiteilijat toteuttavat nykytaideprojekteja, jotka voivat nousta yhteiskunnallisista tai elinkeinoelämän tarpeista ja toteutua yhteistyössä esimerkiksi kuntien, yrittäjien ja eri ammattialojen kanssa.

Kansainvälistyminen on yksi hankkeen olennaisimmista tavoitteista. Kansainvälistymisvaikutukset ovat parhaimmillaan monisuuntaisia. Toiveena on, että osa kansainvälisistä opiskelijoista jäisi töihin Lappiin tukien paikallisten yritysten kansainvälistymistä tai työskentelisi tulevaisuudessa yrityksissä, jotka tekevät yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kanssa. Hanke tukee myös yliopiston kansainvälistymistä lisäten resursseja verkostotoimintaan ja kansainvälisten asiantuntijoiden hyödyntämiseen. Opiskelijoiden näkökulmasta kansainvälisyys tarkoittaa mahdollisuutta maailmanlaajuisiin verkostoihin ja ystävyyssuhteisiin, jotka muodostuvat tiiviissä opiskelijayhteisössä.

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta tekee yhteistyötä maisteriohjelmassa taide- ja kulttuuriorganisaatioiden kanssa. Yhteistyö on erityisen tiivistä Lapin taiteilijaseuran kanssa. Valmisteilla on muun muassa kaksi yhteishanketta, joihin opiskelijat kiinnittyvät projektiopintojensa myötä. Taidevaihde on hanke, jossa kehitetään nuorten kotouttamista taideperustaisissa menetelmillä ja taiteen ja sosiaalityön yhteistyöllä. Kotouttaminen on kaksisuuntaista eli taidetoimintaan osallistuu sekä maahanmuuttajia että kantasuomalaisia nuoria.

Toinen rahoitushaussa oleva hanke liittyy ympäristötaiteen käyttöön matkailuympäristöissä. Molempiin hankkeisiin sisältyy taiteilijoiden työtilaisuuksia ja taiteilijoiden ja opiskelijoiden yhteistyötä. Siten hanke säteilee kansainvälistymisvaikutuksia myös lappilaiseen kuvataidemaailmaan.

Kun esittelen soveltavan kuvataiteen kehittämistä erilaisissa taide- ja kulttuurialan tilaisuuksissa, kuulen usein kritiikkiä taiteen valjastamisesta sosiaalityön tai matkailun palvelukseen. Samalla tavalla esimerkiksi biotaiteilijoiden pelätään muuttuvan tieteen viestinnän välikappaleiksi. Vaikuttaa siltä, että monet taidealan toimijat kokevat taiteilijat tahdottomiksi nukeiksi, joita yhteiskunnalliset paineet heittelevät erilaisiin tehtäviin.

On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi yhteisötaiteilijat ovat itse aidosti kiinnostuneita taiteen ja sosiaalityön yhteistyöstä ja taiteen käyttämisestä sosiaalisten ongelmien kohtaamiseen. Samoin taiteilijoilla voi olla ympäristökysymyksiin liittyvä vakaumus, jonka takia he suuntautuvat yhteistyöhön luonnontieteilijöiden kanssa tai soveltavan kuvataiteen alalle. Matkailun piirissäkin on taiteilijoiden työpaikkoja, esimerkiksi lumihotelleissa, jotka ovat monille taiteilijoille aidosti kiinnostavia tilaisuuksia uudenlaisten ilmaisukeinojen etsimiseen ja elämysympäristöjen tuottamiseen. Lisäksi joillakin taiteilijoilla voi olla todellinen tarve palkkatyöhön oman vapaan taiteellisen työskentelyn rinnalla.

Soveltavan kuvataiteen opiskelijan Ester Dorsmanin suunnitelma ja toteuttama lumikappeli. Arctic SnowHotel on yksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan yhteistyötahoista, jossa opiskellaan lumi- ja jääveistoa sekä valaistussuunnittelua. Myös muun muassa Kemin LumiLinnan ja Levin Luvattumaa -yrityksen kanssa tehdään yhteistyötä. Kuva: Arctic SnowHotel.

Soveltavan kuvataiteen opiskelijan Ester Dorsmanin suunnitelma ja toteuttama lumikappeli. Arctic SnowHotel on yksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan yhteistyötahoista, jossa opiskellaan lumi- ja jääveistoa sekä valaistussuunnittelua. Myös muun muassa Kemin LumiLinnan ja Levin Luvattumaa -yrityksen kanssa tehdään yhteistyötä. Kuva: Arctic SnowHotel.

 

Soveltava kuvataide – onko se taidetta?

Soveltavan taiteen käsite on vakiintunut Suomeen. Sitä käytetään taiteen eri aloilla, kuten tanssissa, teatterissa ja sirkuksessa. Esimerkiksi Luova Suomi -verkkosivustolla, johon on koottu tietoa luovasta taloudesta, määritellään, että soveltava taide on taidelähtöistä osaamista ja menetelmiä, joita hyödynnetään eri toimialoilla ja yhteiskunnan eri sektoreilla. Soveltavalla taiteella voidaan kehittää työelämää, edistää hyvinvointia ja terveyttä ja kiihdyttää innovaatiotoimintaa. Sovella taidetta -verkkosivustolla määritellään puolestaan, että taiteen soveltavaan käyttöön viitataan, kun taidetta käytetään muihin kuin taiteellisiin päämääriin, muilla kuin taidealoilla.

Englanniksi ei ole yhtä vakiintunutta käsitettä taiteen soveltamiselle vastaavassa merkityksessä. Sen sijaan voidaan puhua esimerkiksi yhteisötaiteesta (community art), taiteellisista interventioista (artistic interventions), palveluista (art as service) ja hyötysuuntautuneesta yhteisöllisesti osallistavasta taiteesta (benefit-oriented socially engaged art). Soveltavasta kuvataiteesta voidaan käyttää englanniksi käsitettä applied visual arts, mikä on käytössä Lapin yliopistossa.

Arctic Art & Design -maisteriohjelmassa soveltavalla kuvataiteella tarkoitetaan taideprojekteja ja produktioita, joissa nykytaiteen menetelmiä hyödynnetään taidemaailman ulkopuolisiin tarkoituksiin. Opintoprojekteille on tyypillistä, että päämääränä ei ole niinkään taideteoksen tai objektin luominen vaan taiteen tuominen osaksi ihmisten elämää, arkea ja toimintaympäristöjä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö produktioissa olisi myös taiteellisia tavoitteita. Päinvastoin, taiteellinen kunnianhimo takaa produktioiden laadukkuuden. Jos taiteilija esittää soveltavan taiteen produktionsa tai siihen liittyvän prosessin dokumentaation myös nykytaidenäyttelyssä, tulee soveltava kuvataide myös osaksi perinteistä näyttelykeskeistä taidemaailmaa.

kuva2_c

Avaus oli Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelman näyttely Kemin taidemuseossa vuonna 2013. Kuva: Elina Härkönen.

 

 

Palvelumuotoilun ja soveltavan kuvataiteen yhteistyötä

Palvelumuotoilu on maisteriohjelman toinen suuntautumisvaihtoehto soveltavan kuvataiteen rinnalla. Palvelumuotoilussa hyödynnetään muotoilun menetelmiä palveluiden kehittämisessä. Käytännössä palvelumuotoilun avulla voidaan kehittää sekä yritysten että julkisen sektorin tuottamia palveluita. Yritykset hakevat palvelumuotoilusta kilpailukykyä, minkä ansioista palvelumuotoilun ala on nouseva ja työllistävä. Muotoiluprosessi tuo käyttäjän äänen, luovuuden, inspiraation ja intuition palveluiden kehittämisen ytimeen.

Maisteriohjelman opinnoista suurin osa on yhteisiä soveltavan kuvataiteen ja palvelumuotoilun suuntautumisvaihtoehtojen opiskelijoille. Tällainen taiteen ja muotoilun rajan ylittäminen on koulutuksen kentällä ainutlaatuinen kokeilu. Se perustuu palvelumuotoilun ja soveltavan kuvataiteen yhteisten piirteiden tunnistamiseen. Molemmissa olennaista on muun muassa toiminnan perustuminen koettuihin ongelmiin ja käyttäjälähtöisyys.

Taiteilijat ja muotoilijat eivät vie projektejaan ulkopuolisina asiantuntijoina yhteisöihin, vaan kuuntelevat yhteisön jäseniä tai palveluiden käyttäjiä ja kartoittavat heidän kokemuksiaan ja tarpeitaan. Prosessin aikana he kuitenkin soveltavat taiteilijan ja muotoilijan ammattitaitoaan ongelmien ratkaisuun tai uusien luovien visioiden tuottamiseen. Tavoitteena on, että maisteriohjelmasta valmistuvat taiteilijat ja muotoilijat osaavat kartoittaa yhteisön/käyttäjien tarpeita sekä toimia/muotoilla käyttäjälähtöisesti, empaattisesti, yhteistoiminnallisesti ja sosiaalisesti.

Yksi kiinnostava palvelumuotoilun ja soveltavan kuvataiteen yhteistyömuoto on taideperustainen palvelumuotoilu. Käytännössä voidaan esimerkiksi hyödyntää kuvataiteen perinteisiä työtapoja (piirustus, muovailu, installaation rakentaminen) palvelumuotoiluprosesseihin, kun pyritään selvittämään käyttäjien kokemuksia tai kuvaamaan uusia palvelupolkuja.

Salla-Mari Koistinen ja Ninni Korkalo käyttivät kuvataiteeseen ja palvelumuotoiluun perustuvia menetelmiä työyhteisöjen kehittämiseen Art@Work-hankkeessa, joka kohdistui Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan henkilökunnalle. Kuvassa taiteiden tiedekunnan hallintohenkilökunnan tekemä installaatio, jonka teemana olivat henkilökohtaiset työhistoriat. Kuva: Salla-Mari Koistinen.

Salla-Mari Koistinen ja Ninni Korkalo käyttivät kuvataiteeseen ja palvelumuotoiluun perustuvia menetelmiä työyhteisöjen kehittämiseen Art@Work-hankkeessa, joka kohdistui Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan henkilökunnalle. Kuvassa taiteiden tiedekunnan hallintohenkilökunnan tekemä installaatio, jonka teemana olivat henkilökohtaiset työhistoriat. Kuva: Salla-Mari Koistinen.

 

Taideperustainen tutkimus yksi taiteen soveltamisen tapa

Taiteen käyttäminen tutkimusmenetelmänä tai tutkimustulosten julkaisussa on yksi tapa soveltaa taidetta. Taideperustaisten menetelmien käyttö on lisääntynyt kansainvälisessä tutkimuksessa, esimeriksi sosiaalialalla ja kasvatustieteissä.

Taideperustaisessa tutkimuksessa taiteellinen työskentely voi sijoittua tutkimusprosessin eri vaiheisiin. Taiteellinen toiminta voi muodostaa tutkimusaineiston tai olla osa aineiston käsittelytapaa tai tutkimustulosten esittelyä. Monessa tutkimuksessa nämä käytännöt sekoittuvat. Taideperustaista tutkimusta voidaan myös liittää muiden tutkimusmenetelmien rinnalle, esimerkiksi narratiiviseen tutkimukseen, toimintatutkimukseen ja yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen.

Arctic Art and Design -maisteriohjelmassa opiskelijoita ohjataan taideperustaisen tutkimuksen käyttämiseen. Projektiopinnoissa ja niihin integroituvissa tutkimusopinnoissa lähtökohtana on yleensä jokin konkreettinen kehittämistavoite tai hanke. Taideperustainen toimintatutkimus tarjoaa mallin, jossa kehittämistyö ja tutkimus nivoutuvat yhteen.

Taideperustaisen toimintatutkimuksen tavoitteena on tyypillisesti kehittää taiteilija-tutkijan menetelmiä ja työtapoja tai hakea ratkaisuja ympäristöissä ja yhteisöissä tunnistettuihin ongelmiin tai tulevaisuusvisioihin. Tutkimus etenee sykleissä, jotka sisältävät suunnittelua, teoreettista taustatyötä, taiteellista työskentelyä tai vastaavia interventioita, reflektoivaa tarkastelua, käsitteellistämistä ja tavoitteiden täsmentämistä.

 

Mitä arktisuus tarkoittaa maisteriohjelman profiilina?

Arctic Art and Design -maisteriohjelman arktinen profiili liittyy koko Lapin yliopiston strategiaan, jonka keskiössä on arktisen ja pohjoisen muutoksen tutkiminen. Arktisen alueen kysymykset ovat yhteiskunnallisesti ajankohtaisia liittyen globaaleihin taloudellisiin ja poliittisiin muutoksiin sekä ilmaston lämpenemiseen, mikä vaikuttaa korostuneesti arktisella alueella. Lapin yliopiston tutkimus ja tutkimukseen perustuva opetus kohdistuvat pohjoisten alueiden yhteiskuntiin, ympäristöön sekä näiden vuorovaikutukseen.

Soveltavan kuvataiteen opetuksessa arktinen näkökulma tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta kiinnittää opinnot pohjoiseen ympäristöön. Tarjolla on muun muassa työpajoja lumi- ja jääveistosta ja ympäristötaiteesta matkailuympäristöissä ja pohjoisissa kylissä. Myös taiteen ja sosiaalityön vuorovaikutusta lisääviä opintokokonaisuuksia voi sitoa paikallisiin yhteisöihin ja pohjoisiin erityisolosuhteisiin.

Soveltavan kuvataiteen professorina toimivan Timo Jokelan mukaan soveltavan kuvataiteen keskeisiä toteuttamisalueita ovat paikkasidonnainen julkinen taide, yhteisöllinen taidetoiminta ja soveltavan kuvataiteen ja taidekasvatuksen välitila pohjoisesta näkökulmasta arvioiden. Paikkasidonnaista soveltavaa kuvataidetta ovat esimerkiksi taajamien ja matkailukeskusten imagoa luovat julkiset taideteokset sekä paikallisyhteisöjen kulttuuriperintöön ja traditioon liittyvät yhteisinä paikallisina symboleina toimivat teokset.

Emeritusprofessori Stuart W. MacDonaldin mukaan soveltavan kuvataiteen produktiot Skotlannissa ovat osoittaneet taiteella olevan matkailuelinkeinoihin liittyvää taloudellista vaikutusta. Taideprojektien alueellinen syrjäisyys ei ole vähentänyt niiden vaikuttavuutta.

Timo Jokelan teos Huttu-ukon jäljillä Pyhätunturin kiertoliittymässä nostaa esiin paikallista kulttuuri- ja tarinaperintöä. Kuva: Timo Jokela.

Timo Jokelan teos Huttu-ukon jäljillä Pyhätunturin kiertoliittymässä nostaa esiin paikallista kulttuuri- ja tarinaperintöä. Kuva: Timo Jokela.

 

Palvelumuotoiluun arktisuus esittää monia haasteita, kuten etäisyydet, joihin opinnoissa tartutaan. Palvelumuotoilu tuo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi syrjäisten alueiden asukkaiden osallistamiseen omien palveluidensa kehittämiseen ja mahdollisesti jopa tuottamiseen. Palvelumuotoilu antaa myös työvälineitä organisaatiorajat ylittävien palveluiden suunnittelulle sekä monikanavaisten ja liikkuvien palveluiden käyttäjälähtöiselle suunnittelulle.

Maisteriohjelma tekee tiivistä yhteistyötä Aktisen yliopiston (Uarctic) osana toimivan temaattisen verkoston Arctic Sustainable Arts and Design (ASAD) kanssa. ASAD on kehitetty lisäämään kansainvälistä yhteistyötä pohjoisen pallonpuoliskon taideinstituuttien välille. Sillä on 23 jäseninstituutiota ympäri Arktista aluetta Yhdysvalloista Venäjälle. Vuorovaikutusta ei siis pyritä tuottamaan ensisijaisesti pohjoinen-etelä-suunnassa, vaan huomio kohdistuu laajemmalle alueelle.

 

Taustalla Soma-maisteriohjelma – työllistymiskokemuksia

Arctic Art and Design -maisteriohjelmaa on edeltänyt Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma (SoMa) vuonna 2011–2013. SoMassa kouluttautuneet taiteilijat ja muotoilijat ovat työllistyneet monenlaisiin projekteihin, hankkeisiin ja tehtäviin. Esimerkiksi kuvataiteilija-yhteisötaiteilija Ninni Korkalo on jatkanut taiteen soveltavaa käyttöä opintojensa jälkeen kotouttamiseen liittyvissä projekteissa, oman taiteellisen työskentelynsä rinnalla ja siihen lomittuen. Teatteritaiteen ja kuvataiteen ammattilainen Erja Kärkkäinen on työllistynyt Oulu-opistoon. Myös hollantilainen Ester Dorsman työskentelee koulutuksen alalla kotimaassaan. Lisäksi hän työskentelee kausiluontaisesti Lapissa lumihotelleissa ja talvitaiteen opettajana.

Ninni Korkalon ja Anne Niskalan yhteisötaideprojektiin liittyvä näyttely.

Ninni Korkalon ja Anne Niskalan yhteisötaideprojektiin liittyvä näyttely.

 

Muotoilijataustainen Salla-Mari Koistinen on työskennellyt valmistumisensa jälkeen Ylä-Savon kulttuuritoimissa Yhteistyötä teatterista ja Taiteesta tuotteeksi -hankkeissa. Niiden kohderyhminä ovat olleet alueen taiteilijat, muusikot ja käsityöläiset. Molemmat hankkeissa Koistinen on hyödyntänyt kulttuurialan projektinhallintataitoja sekä taiteen tuotteistamisen ja soveltavan käytön ideoita, joita hän Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelmassa opiskeli ja kehitti. Vuodenvaihteesta alkaen hän jatkaa Lapin yliopiston työntekijänä Geodesign-hankkeessa, jossa teollisuuden sivuvirrasta syntyvälle materiaalille etsitään uusia käyttökohteita. Koistinen toimii hankkeessa osallistavien ja taidelähtöisten menetelmien asiantuntijana, projektikoordinaattorin ja tutkijana.

Maisteriohjelman opinnot antavat edellytykset myös jatko-opintoihin ja tutkijan työhön. Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelmasta valmistuneista monet suunnittelevatkin opintojen jatkamista edelleen.

 

Rahoitus

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta on saanut kolmivuotisen rahoituksen maisteriohjelman kehittämiseen. Arctic Art and Design -hankkeen rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Lapin yliopisto. Hankkeen tavoitteena on, että maisteriohjelma lisää Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä luovien alojen osaamisella.

 

 

Maria Huhmarniemi

Kirjoittaja on rovaniemeläinen kuvataiteilija ja puolilehti.fi:n alueellinen toimittaja Lapissa.

 


Lähteet:

Huhmarniemi, Maria (2012) Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma: Taidetta ympäristön, yhteisöjen ja yritysten tarpeisiin. Teoksessa Seppänen, Tiina (toim.): Taidetta, kulttuurien yhteistyötä ja uusia verkostoja. Pohjoisen kulttuuri-instituutti. Oulu: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, 28–31.

Huhmarniemi, Maria (2013) Porotaide – Nykytaidetta, kaupunkitaidetta ja Lapin matkailumarkkinointia. Tahiti. 4/2013.

Huhmarniemi, Maria (2013) Applied Visual Arts as Contemporary Art. In Jokela, Timo; Coutts, Glen; Huhmarniemi, Maria & Härkönen, Elina (eds.): Cool. Applied Visual Arts in the North. Rovaniemi: Publications of the Faculty of Art and Design of the University of Lapland. Series C. Overviews and Discussion 41, pp. 43–53.

Jokela, Timo (2013) Engaged Art in the North. Aims, Methods, Contexts. In Jokela, Timo; Coutts, Glen; Huhmarniemi, Maria & Härkönen, Elina (eds.): Cool. Applied Visual Arts in the North. Rovaniemi: Publications of the Faculty of Art and Design of the University of Lapland C 41, pp. 10 –21.

Jokela, Timo; Hiltunen, Mirja & Härkönen, Elina (2015) Art-based Action Research – Participatory Art for the North. International Journal for Education through Art, Vol. 11 (3), pp. 433–448.

Macdonald, Stuart W. 2013. Designing Engagement: The New Edge. In Jokela, Timo; Coutts, Glen; Huhmarniemi, Maria & Härkönen, Elina (eds.): Cool. Applied Visual Arts in the North. Rovaniemi: Publications of the Faculty of Art and Design of the University of Lapland C 41, pp. 54–65.

Luova Suomi (2015) Saatavana: www.luovasuomi.fi. Luettu 17.8.2015

Sovella taidetta (2015) Saatavana: www.sovellataidetta.fi. Luettu 17.8.2015.

Yang, Jing (2015) Benefit-oriented socially engaged art: two cases of social work experiment. Jyväskylä: Jyväskylä studies in humanities 242.
Linkit
Verkkosivu: www.ulapland.fi/aad
Facebook: www.facebook.com/aadprogram

 

Sivustoa ovat tukeneet

SKR  OKM PKR

Sivuston rakennus

VR